Tänään ne paperit tuli postissa, ei liikauttanut mitenkään. Siksikö, että tätä eroa on tehty jo pari vuotta? Vai pakkaanko minä jotain suurta romahdusta varten tunteita varastoon?
Tämä viikonloppu on minulle koetinkivi. Ei ole mitään sovittua, ei mitään. Koko ajan en kehtaa soittaa samoille ihmisille, että en käy liian raskaaksi. Minulla ei ole koskaan ollut paljoa kavereita, mutta naimisiin mentyäni jotenkin jätin nekin vähät taakse.
Mikä moka.
Minulle ei ole mitenkään omituista, että viikon aikana ei puhelin soi kertaakaan. Muistan, kun minulle joskus joku soitti niin Entinen oli ihmeissään "hei, SUN puhelin soi!"
Tänään tein ensimmäistä kertaa tällä viikolla ruokaa. Ihanaa kun kukaan ei valita oliiveista ja aurinkokuivatusta tomaatista.
Tuttuja tunteita nuo kokemasi. Tuntuu siltä, että kun ero tulee, niin kaikki yhdessä koettu on ollut valhetta. Niin kuin se jollain tasolla on varmasti ollutkin. Toisaalta huononkin suhteen on joskus päätyttävä, tai sitten ei. Kirjoitin viikkoja sitten omaan blogiini omista tuntemuksistani.
VastaaPoistaE
http://esapeso.vuodatus.net
Ehkä kauhein tunne on se, kun ymmärtää, että toista ei enää olekaan omassa elämässä ja jo muutamassa viikossa kaikki tuntuu niin kaukaiselta.
VastaaPoista